tiistai 12. marraskuuta 2013

torstai 7. marraskuuta 2013

Quizlet avuksi termien hallintaan

Tekstitaidon arvioinnissa kiinnitetään huomiota termien hallintaan. ÄI8-kurssilla viimeistään opiskelijat (ja opettajakin) tajuavat, kuinka paljon termejä onkaan. Niiden opettelu vaatii aikaa ja viitsimistä. Opiskelua helpottanee ja hauskemmaksi tehnee Quizlet-palvelu.

torstai 25. heinäkuuta 2013

Tekstipinot taskuun, osa II



Tämä kirjoitus on jatko-osa kertomukseen Ipadista tekstien tarkastamisessa. Isyysloman mokoma hieman häiritsi tekstin tekemistä, joten tämä tulee ehkä aiemmin luvattua myöhemmin.

Kuten edellisen kirjoituksen kommentissa ehdotettiin, ostin myös iAnnotaten kokeiltavakseni. Sen ehdoton plussa on kyky muuntaa myös .doc- ja .docx-tiedostoja PDF-tiedostoiksi. Opiskelijat lähettivät PDF-tiedotot (ne, jotka osasivat sellaisen luoda) sähköpostitse, josta synkronoin ne automaattisesti Dropboxiin, josta taas hain ne Ipadiin. Tarkastamisen jälkeen palautin ne sähköpostitse opiskelijalle. Arvoitukseksi jää, tapahtuuko sen jälkeen mitään...



Ongelmia tosiaan herätti jo PDF-tiedoston luominen. Vaikka ohjeistin asiaa, kaikilta se ei onnistunut. Noh, jos opiskelija lähetti Word-tiedoston, niin sehän ei tietenkään haitannut. Jonkun kiven alla silti muhii näemmä vielä jokunen Microsoft Works, sillä sain myös muutaman .wps-tiedoston, joiden avaaminen tuotti päänvaivaa uusille Wordeillekin.  Pienen muuntelukikan jälkeen sain kuitenkin kaikki tiedostoni oikeaan muotoon ja oikeaan paikkaan.

Itse korjausmerkintöjen tekeminen sitten olikin… noh, kankeaa. PDF-tiedostojen etu on se, että alkuperäinen teksti säilyy koskemattomana ja korjausmerkinnät siten erottuvat hyvin, mutta Ipadillakaan prosessi ei voita kynää ja paperia.

Ipadin etuja:
+ monipuoliset merkintämahdollisuudet (erilaiset alle- ja yliviivaukset, huomioinnit, kommenttipallurat, leimat, eri värit jne.)
+ siistit ja selvät korjausmerkinnät ja marginaalihuomautukset (ainakin omiini verrattuna)
+ palauttaminen onnistuu sähköisesti

Ipadin haittoja:
- Oikeastaan ainoastaan alle- ja yliviivaukset sekä huomiokynän käyttäminen on helppoa; puuttuvien välimerkkien tai kirjoitusvihreiden korjaaminen  tökkii

Vaikka silmämääräisesti plussia näyttää olevan enemmän kuin miinuksia, on ainakin minulle tuo miinus aikamoinen “downeri”, sillä mielestäni kaikkia virheitä ei voi pelkästään alleviivata tai muuten korostaa – kirjoittajalle pitää usein selväsanaisesti selostaa, mikä kohdassa mättää. Tässä vaiheessa alkaa armoton zoomaaminen ja tarkkuustähtäily.

Puolivillainen ratkaisu tähän voisi olla fonttikoon muuttaminen n. 30–40 pisteen paikkeille ennen PDF:ksi muuntamista, sillä silloin korjausmerkinnät on helppo raaputella paikalleen osoitinkynää käyttäen. Veikkaanpa vaan, että palautusvaiheessa ei ole kivaa etsiä virheitä 20-sivuisten harvan tekstin joukosta. (Tosin merkinnöistä saattaisi saada paremmin selvää, kun teksti on suurta.)

Summa summarum: Ipadillä on tavallaan näppärää tehdä korjausmerkintöjä, mutta mieluummin tekisin niitä esim.Wordissa tietokoneella - tai kaikkein mieluiten kynällä ja paperilla.

keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Tekstipinot taskuun, osa I

En ymmärrä, miksen tätä aikaisemmin hoksannut. Enkä olisi hoksannut nytkään, ellei kollega olisi Facebook-päivityksessään aiheesta kokemuksia kysynyt. No, parempi kai myöhään kuin ei silloinkaan. Ipad on luonnollisestikin (mielestäni) vallan näppärä väline tekstien arvioinnin "sähköistämiseen". Tarvitaan vain osoitinkynä ja sopiva sovellus and Bob's your uncle!

sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Havaintoja virtuaalivallihaudoista

Myönnän – minulla on hieman ristiriitaisia tunteita Ipadeista koulukäytössä, paristakin syystä.

I Virtuaalinen näppäimistö tökkii
Onneksi lähinnä minua. Kosketusnäyttökännyköiden käyttötaitureina nuoret eivät juurikaan vierasta näytön näpyttelyä, mutta eivätpä he pitkiä tuotoksia ole toistaiseksi joutuneet tekemään. Äidinkielessä eivät ainakaan toistaiseksi 140 merkin mittaiset tekstit riitä. Ehkäpä tuleva ylioppilaskoeuudistus mahdollistaa valkolakin saamisen tviitaten, kuka tietää, mutta sitä ennen pitäisi harjoitella jopa useiden sivujen (!) mittaisten tekstien tekemistä.

Kukaan ei varmaan ajattele kirjoittavansa esseetä kännykällä. Ipadista sen sijaan olisi siihen – saatavilla on monenlaisia monipuolisia tekstikäsittelyohjelmia (tai appeja), kuten Pages tai Documents 2, ja näyttö on riittävän iso, jotta homma ei mene aivan tihrustamiseksi. Sen sijaan virtuaalinäppäimistöä sörkkien ei varmasti monikaan halua parin kappaleen mittaista sähköpostia haastavampia tekstejä tekemään. Saatavilla on toki monenlaisia fyysisiä näppäimistöratkaisuja, ja olen itsekin ostanut Bluetooth-teknologiaan perustuvan langattoman näppäimistön omaan Ipadiini. Jokaista lisävarustetta vaan ei ole kaupungin varoilla hankkia (ja hankkeen hankintalaarin pohjalta jaetaan pian viimeiset muruset).

Huomannet, että tämä on hyvinkin äidinkielen opettajan näkökulmasta vuodatettu murhe. Ipadista on totta kai moneksi, ja se on näppärä työkalu moneen ja monessa (lue: kaikissa) aineissa. Äidinkielessäkin sille on monia käyttökohteita, kuten tämän blogin tekstit toivottavasti antavat ymmärtää. On kuitenkin velvollisuuteni suomalaisena unohtaa kaikki lukuisat hyvät puolet ja keskittyä huonoihin.

keskiviikko 29. elokuuta 2012

Kirjallisuushistorian jakso Ipadein

Kevään ÄI5-kursseilla halusin tehdä jotakin muutakin kuin perinteiset aikajanan ja kirjallisuusesseen, kun oli jälleen kerran aika tarttua kirjallisuushistoriahärkää sarvista. Päädyimme tekemään (lue: päädyin teettämään) ryhmissä jonkin tyylikauden ilmaisukeinoja hyödyntävän lyhyen videon Ipadeja käyttäen.

Seuraavassa selostan "metodiani".

keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

Sovellussuositus: MindJet + Skitch

Päivitystahtia voisi ehkä hieman kiriä, mutta hyvää kannattanee odottaa. :)

Ensimmäinen virallinen sovellussuositukseni (Ipadille siis) on kaksiosainen. Sekä MindJet että Skitch ovat hyviä sovelluksia erikseen, mutta toimivat hienosti myös yhdessä.