keskiviikko 29. elokuuta 2012

Kirjallisuushistorian jakso Ipadein

Kevään ÄI5-kursseilla halusin tehdä jotakin muutakin kuin perinteiset aikajanan ja kirjallisuusesseen, kun oli jälleen kerran aika tarttua kirjallisuushistoriahärkää sarvista. Päädyimme tekemään (lue: päädyin teettämään) ryhmissä jonkin tyylikauden ilmaisukeinoja hyödyntävän lyhyen videon Ipadeja käyttäen.

Seuraavassa selostan "metodiani".
Gör så här:
  1. Ryhmät valitsivat itselleen jonkin tyylikauden (välillä antiikki—jälkimoderni). Ensimmäinen tehtävä oli tutustua tyylikauteen perinpohjaisesti oppikirjaa ja löytämiään internetlähteitä hyödyntäen. Oleellista on, että ryhmän jäsenet hoksaisivat, millaisessa yhteiskunnassa ja millaisissa yhteiskunnallisissa oloissa silloin elettiin ja millaisia sen ajan kirjalliset ilmaisukeinot olivat.
  2. Ryhmälälisten tuli valita omasta elämänpiiristä jokin yksittäinen tilanne tai tapahtuma, joka soveltuu muutettavaksi lyhyeksi näytelmäksi. Monimutkaisen draaman kaaren luominen ei ollut mikään vaatimus, vaan arjesta tutun tilanteen ilmaisemisen tietyn tyylisuunnan tapaan toivottavasti korostaisi ilmaisukeinovalintoja. Esimerkiksi kokeeseen valmistautumisen kuvaaminen (inho)realistiseen tai romanttiseen tyyliin olisi luultavasti lukiolaisen maailmankuvaan mahtuva.
  3. Ryhmät laativat kuvaussuunnitelman ja käsikirjoituksen. Heidän piti suunnitella työnjako, roolitus ja tarvittava rekvisiitta.
  4. Kuvaus hoidettiin Ipadien kameroita käyttäen.
  5. Jälkimuokkaus olikin sitten (opettajan kannalta) hieman konstikkaampi vaihe. Ipadille ei ollut saatavissa ilmaisia, monipuolisia muokkausohjelmia, joten päätin, että editointi tehdään koulun PC-läppäreillä.
    1. Opettaja siirsi videotiedostot Ipadeilta PC:lle ja muunsi videota mp4-muodosta wmv-muotoon, jota editori ymmärsi. Muuntamiseen käytin Any Video Converteria. (Tuskaisaa muistitikulla tiedostojen siirtelyä paikasta toiseen.)
    2. Ryhmät leikkasivat ja muutenkin haluamallaan tavalla muokkasivat videoitaan Windows  Movie Makerilla. Lähes kaikki olivat käyttäneet editoria, joten suurta ohjausta ei aiheeseen tarvittu.
    3. Jos videoon halusi lisätä taustamusiikkia, piti sopiva kappale etsiä Ccmixter-sivustolta, jolta voi ladata Creative Commons -lisenssin alaista musiikkia. Esittäjän tiedot piti mainita lopputekstissä. Tällä tavalla pyrin myös opettamaan tekijänoikeuksien kunnioittamista.
  6. Lopuksi teokset esiteltiin luokalle. Ennen videon näyttämistä jokaisen ryhmän tuli esitellä tyylikautensa ajan yhteiskunnallisia oloja ja kertoa, miten tyylikaudelle tyypillinen ilmaisutapa on otettu huomioon videon tekemisessä.
Työskentelymuoto odottautui innostavaksi ja opiskelijoita kiinnostavaksi. Työn jälki kuitenkin vaihteli ryhmästä riippuen – kuten missä tahansa työmuodossa yleensäkin: hyvät tekivät hyvää jälkeä ja humanterit hipoivat rimaa. Oli silti mukavaa huomata, että oli niitäkin, jotka eivät yleensä äidinkielen tunneilla suurta innostusta osoita, mutta jotka tällaisesta työskentelymuodosta kuitenkin saivat vauhtia rattaisiinsa.
Tein näitä videoita kahden eri ÄI5-ryhmän kanssa. Toisessa ryhmässä en hoksannut tarpeeksi vahvasti painottaa sitä, että aikakauden tyyppillisen ilmaisutavan tulee videossa näkyä, joten saimme nähtäväksemme mm. videoidun esitelmän antiikista (sekin käsitteli lähinnä joonialaisia pylväitä, ei niinkään kirjallisuutta). Välillä tuntuu, että työskentelyohjeet tulee laatia lainsäätäjän mentaliteetilla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti